Mobiilit ja sosiaalinen media tutkintojen suorittamisen tukena?

Kysymysmerkki otsikon perässä kertoo siitä, että olen kovin vähän vielä törmännyt koko aiheeseen käytännössä. Työskennellessäni ammatillisen aikuiskoulutuksen parissa vielä nelisen vuotta sitten, testasin vakavasti muun muassa erilaisten wikien käyttöä tutkinnon suorittamisen suunnittelun ja arvioinnin dokumentoinnin apuna: kaikki yhdellä lomakkeella ja yhtä aikaa ruudulla kunkin nähtävissä ja muokattavissa aina ajantasaiseen versioon. Todella dokumentointia helpottava työkalu, johon käyttäjäoikeuksia rajataan tietysti vain tutkinnon suorittajalle, kolmelle arvioijalle ja näyttötutkintoa järjestävälle taholle ohjauksen merkeissä. Avoimet (muttei julkiset) sosiaalisen median ympäristöt tarjoavat tällaiseen työhön erilaisia sovelluksia, esimerkiksi Wikispaces, Google Sivustot ja Google Drive mainittakoon eniten käytetyistä wikityökalutyyppisistä ympäristöistä, mutta muitakin tietysti on. Näihin avoimiin ja ilmaisiin ympäristöihin voisi luottavaisin mielin laatia tutkinnon suorittamissuunnitelmansa ja ohjata sitä, mutta miten onkaan arvioinnin laita? Jos se halutaan samaan lomakkeeseen kuin suunnitelma on, vaaditaan ympäristöltä tiukempia tietoturvatoimenpiteitä liittyen tietosuojaan ja tiedon säilyttämiseen.  Tämä tarkoittaisi esimerkiksi maksullisen wikiympäristön käyttöönottoa niin, että se saadaan oppilaitoksen hallintaan. Tällaisiakin hyviä wikejä tuli kokeiltua ja ne toimivat yhtä hyvin kuin avoimet ympäristöt. Mainittakoon kokeilusta hyvänä esimerkkinä Attlasian Confluence.

Erilaisilla pitämilläni kursseilla olen esitellyt em. työskentelytapaa ja se on herättänyt varsin paljon kiinnostusta näyttötutkintojärjestelmän toteuttajissa. Kun jälkikäteen kyselen, miten olette onnistuneet kokeilun jälkeen laajemmin ottamaan käyttöön wikejä ko. tarkoitukseen, on vastaus yleensä se, että kokeiluasteelle on jääty. En lakkaa tätä ihmettelemästä. Jopa ilmaiseksi saataisiin oppilaitoksiin osa vaaditusta dokumentaatiosta laadittua nykyaikaisesti ja siis helposti verrattuna esim. word-dokumenttiruljanssiin sähköpostin liitetiedostoina. Toisaalta ymmärrän, että oppilaitokset hakevat yhä parempia ja edellisten järjestelmiensä kanssa keskustelevia järjestelmiä. Mutta jos niitä ei helposti ja edullisesti löydy, miksei voisi kokeilla – edes kokeilla – jotakin muuta?

Toinen tällä hetkellä puhuttava aihe on tutkintotilaisuuksien videokuvaaminen. Pohditaan sitä, kuka voi kuvata, mitä voi kuvata, kuka sitä arvioi, kenen pitää olla kuvauksessa paikalla ja niin edelleen. Eikö se olekaan niin yksinkertaista, että tutkinnon suorittaja suunnittelee tutkintotilaisuutensa kulun arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin perustuen ja valitsee sopivan kuvakulman sekä asettaa videokameran käyntiin ja ryhtyy työskentelemään? Entä arviointi? Videon voisi sitten katsoa yksi arvioijista ja normaaliin tapaan arvioida tutkintosuoritusta. Minusta tämä vaikuttaisi ajansäästöltä ja nykyaikaiselta toiminnalta, mutta miksi sen suhteen kuulee hyvin paljon kritiikkiä?

Mobiilit päätelaitteet tuovat meille mahdollisuuden toimia autenttisissa ympäristöissä ja saada sinne kaikki mahdollinen tieto ja tiedon tallentamismahdollisuus yhden pienen laitteen avulla. Autenttisella ympäristöllä tarkoitan tässä työpaikkaa. Jäänkin odottamaan hedelmällistä keskustelua edellä mainituista teemoista näyttötutkintojärjestelmän toteuttamistapojen kehittämisen näkökulmasta. Olemme varsin ammattitaitoisia näyttötutkintojärjestelmän tuntemuksessa, mutta miten on uusien ympäristöjen ja laitteiden hyödyntäminen toteutuksessa?

Lue lisää:

Silmät auki sosiaaliseen mediaan: Wikiohjelmisto näyttötutkinnon suorittamisen tukena, s.178.  http://www.ttlry.fi/sites/ttl.ttlry.mearra.com/files/file-uploads/Arkisto_2011/Silmat_auki/Silm%C3%A4t%20auki%20sosiaaliseen%20mediaan%202%20painos%20PDF.pdf

Kirjoittaja
Anne-Maria Korhonen, lehtori Hamk ammatillinen opettajakorkeakoulu

Suomen henkilökohtaistamisen mallia viemässä muualle Eurooppaan

Olen mukana Hamk Aokk:n edustajana hankkeessa nimeltä MappingEU yhdessä kollegani Sanna Ruhalahden kanssa. Aiheena on ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen. Hankkeessa toimivat johtajana ja koordinaattorina Tanska. Lisäksemme mukana on Slovenia ja Iso-Britania (Wales) sekä Hollanti. Hankkeen aloituskokous pidettiin 18.-20.11.2013 Tanskan Viborgissa. Kuvat ovat sieltä.

Suomen henkilökohtaistamisen mallista oltiin kovin kiinnostuneita - se oli tiedossa jo ennen hankkeen aloittamistakin ja osittain koko hanke perustui mm. meidän mallimme levittämiseen Euroopassa. Tarkastelemme hankkeessa ammatillista koulutusta kokonaisuudessaan henkilökohtaistamisen näkökulmasta ja erityisesti aiomme tuoda esille meidän hienoa mallia näyttötutkintojärjestelmän henkilökohtaistamisesta. Aloituskokouksessa kuultiin ihmetyksen sanoja malliamme kohtaan: "Voiko tuo toimia - jos, niin sehän olisi unelmatilanne." Ja kyllähän me, näyttötutkintomestarit voimme sanoa syvällä rintaäänellä, että "Kyllä, se toimii erinomaisesti." 

Jottei koko alustuksemme aloituskokouksessa olisi mennyt pelkäksi järjestelmämme hehkuttamiseksi, olimme kirjanneet etukäteen jo kohtia, jotka Suomessa edelleen ja jatkuvasti kaipaavat kohennusta. Keskeisin syy kohennuksen vaateisiin on se henkilökohtainen ote, jolla henkilökohtaistamista tehdään. Se on kahden henkilön väliseen neuvotteluun perustuvaa, jolloin persoonalliset vaihtelut ovat itsestään selvyys. Niin, miten sitten takaamme henkilökohtaistamisen laadun ja toteutamme näyttötutkinnon henkeä? Näyttötutkintomestarin koulutuksemme on yksi avain vastaus tähän, mutta myös ehkä tätä palstaa seuraaville seuraavaksi askeleeksi näyttötutkintojen päivityskoultukset ja organisaatioiden vastuulliset näyttötutkintotoiminnan kehittäjät. 

Toivomme saavamme myös Suomeen uutta tästä hankkeesta nimenomaan ammatilliseen opettajankoulutukseen ja kenties myös näyttötutkintomestareiden täydennyskoulutukseen. Olemme vielä hiljaa näistä ideoista, mutta kunhan vuosi 2014 saadaan käyntiin, alamme testata ja pilotoida erilaisia asioita. Seurailkaa siis esim. näitä blogikirjoituksia!

Tässä ajatuksiamme siitä, mitä haasteita tällä hetkellä Suomessa koemme näyttötutkintojärjestelmän henkilökohtaistamiseen liittyvän:

• riittävästi allokoitava aikaa henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen
• ymmärrämme kukin näyttötutkintojärjestelmää omalla tavallamme - miten laatu taataan
• dokumentointiin on löydettävä uusia digitaalisia työkaluja, niitä on tarjolla mm. sosiaalisen median palveluissa runsaasti ja on osattava hyödyntää niitä
• uudet tavat tunnistaa aikaisemmin hankittua osaamista.

Kehityslista on pitkä ja tuosta saattaa vielä jokin olennainen henkilökohtaistamisen haasteiden näkökulma puuttuakin. Nyt, kun näitä asioita olemme tunnistaneet, voi niiden kehittämistyö alkaa.

Jos kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä kirjoittajaan. Etsimme parhaillamme mukaan aikuiskoulutusoppilaitosta, joka voisi esitellä toimintaansa henkilökohtaistamisesta hankkeemme jäsenille eri kanavien kautta.

Kirjoittaja: Anne-Maria Korhonen

Kuvat: Anne-Maria Korhonen CC BY-ND

Hankkeen kotisivut: http://www.teaching-map.eu/
Esityksemme aloitusseminaarissa: http://www.slideshare.net/akorhonen/individualised-learning-hamk-pteu

Uusi NTM-koulutusryhmä aloitti opintonsa sosiaalisessa mediassa

NTM Hämeenlinnan 25A -ryhmä aloitti näyttötutkintomestarikoulutusohjelman opinnot 17.10.-18.10.2013 orientointipäivien merkeissä. Orientointipäiviä otettiin alkuun kaksi, sillä ryhmän oppimisympäristö on rakennettu pelkästään yhden sosiaalisen median palvelun varaan. Ympäristö ei ole täysin avoin kuitenkaan, vaan on turvallisesti sijoitettu oppilaitoksemme hallinnoimaan paikkaan. Palvelu on Kyyvt.fi - ehkä vielä hieman tuntemattomampi ympäristö, mutta yhä suositumpi toimintojensa vuoksi ammatillisessa koulutuksessa. Palvelu on tarkoitettu muun muassa ePortfoliotyöskentelyyn, jota tehdään oppijalähtöisesti. Opettajana voin viedä ympäristöön kuitenkin helposti koulutuksen materiaaleja ja oppimistehtäviä sekä viestittää ryhmälle nopeasti.
Kyvyt.fi-ympäristö on siitä hieno, että sekä opettajalla että opiskelijalla on yhtäläiset oikeudet toimia siellä. Kukin päättää siis itse, minkälaiseksi ympäristön rakentaa ja miten sitä hyödyntää näissä opinnoissa - ja mikä parasta, ympäristö on käytettävissä missä tarkoituksessa tahansa oppijan hyötynä muulloikin.
Oppimisympäristö ei tietenkään ollut pääasia orientointipäivillämme, vaan aloitimme näyttötutkintojärjestelmään tutustumisen muun muassa ryhmätyöskentelyllä eri näyttötutkintoteemojen parissa. Koska oppimisympäristölle asetettiin uusia vaatimuksia, opettajana halusin myös luokkaopetukseen ottaa uusia keinoja oppimisen avuksi. Niinpä opiskelijoilla oli kaksi päivää koko ajan tietokoneet käytettävissään. Joku voi tietysti kysyä, että mitäs uutta tuossa nyt on. Niinpä, tietokoneavusteista oppimista on hyödynnetty jo useita vuosia. Koin kuitenkin omassa opetustyössäni sen taas hieman uudessa valossa, koska opiskelijat työskentelivät niiden avulla ohjatusti käsiteltävien asioiden parissa eivätkä opetelleet esim. vain välineen käyttöä. Tietokoneiden avulla päästiin katsomaan mm. Opetushallituksen sivuilta tärkeitä tietoja, jotka ovat jatkuvasti näyttötutkintomestarin käytössä hänen päivätyössään ja opiskelijat työstivät ryhmätehtävään suoraan oppimisympäristöömme kukin haluamallaan tavalla. Tekemällä oppii on vanha sanonta, ja uskonkin, että muistijälkiä mm. OPH:n sivuistoista jää paremmin näin, kun niitä saa useaan otteeseen tarkastella itse oppimistilanitessa jo.
Palaan vielä Kyvyt.fi-ympäristöön. Se ei opiskelijoiden keskuudessa saanut välitöntä innostusta johtuen melko monimutkaisesta toimintalogiikastaan. Myönnän itsekin harjoitelleeni palvelun parissa useitakin tunteja ja edelleen löydän sieltä uusia toimintoja ja tapoja toimia. Ohjeeksi antaisikin kaikille palvelua käyttäväksi aikoville, että ottakaa pienin askelin pala kerrallaan haltuunne. Ei kannata pyrkiä muodostamaan koko kuvaa kerralla laajasta palvelusta itselleen, vaan antaa suosiolla osan asioita pysyä epäselvänä jonkin aikaa. Vain tekemällä tässäkin tapauksessa oppii ja motivaationa halu oppia takaa onnistumisen.
Ensi huhtikuussa olen kokemusta rikkaampi, kun ryhmä valmistuu näyttötutkintomestariksi hyödyntäen uudenlaista oppijalähtöistä oppimisympäristöä. Kaikki oppimisympäristöömme tekemämme materiaalit, viestit ym. jäävät opiskelijoiden käyttöön myös näyttötutkinomestariksi valmistumisen jälkeen. Toivonkin, että ne palvelevat ryhmän jäseniä näyttötutkintomestarin työssä sellaisenaan ja muokkautuvat tulevien muutosten myötä - jäävät siis eläviksi asiakirjoiksi.
Palaan vielä uuteen ryhmääni. Turhaan olin huolissani siitä, miten heille saan opastettua Kyvyt.fi-ympäristön käyttöä. Ryhmässä osattiin tehdän ohjeiden mukaan kaikki, mitä pitikin ja enemmänkin. Opiskelijoillani on hyvät valmiudet tietotekniikkataitojensa soveltamiseen. Tämä olkoon kannustuksena kollegoilleni uusien ympäristöjen hyödyntämispohdinnoissaan. Rohkeasti kokeiluun ja käyttöön uusi teknologia, opiskelijanne kyllä ovat valmiita!

Kirjoittaja: Anne-Maria Korhonen

Hamk Aokk:n NTM-koulutustiimi

Meillä HAMK:n opekorkealla on polkaistu käyntiin taas syksyn uudet Näyttötutkintomestarikoulutukset.

Viime keväänä aloitimme eripuolilla Suomea 11 ryhmää ja nyt syksyllä 5. Ryhmissä on yhteensä yli 400 mestariksi opiskelevaa ammatillista opettajaa tai työelämäarvioijaa, joten vilinää ja vilskettä riittää.

Nyt olemme saaneet Opetushallitukselta 189 000 e avustusta ensi vuodelle työelämäedustajien kouluttamiseksi näyttötutkintomestareiksi. Se tarkoittaa käytännössäkin varsin isoa panostusta työelämäedustajien kouluttamisessa. 

Näyttötutkintomestarikoulutuksista on käytetty usein lyhennettä NTM ja se lyhenne tulee näkymään tässä blogissakin varmasti usein. NTM-tiimissämme on 7 kouluttajaa, joista moni kouluttaa myös ammatillisia opettajia. Kouluttajinamme toimivat Jaakko Ansaharju, Taru Dorra, Anne-Maria Korhonen, Irmeli Lignell, Tomi Raitanen, Tauno Tertsunen ja Merja Välkkilä. Suurin osa em. väestä kouluttaa paljon myös muita aiheita meillä opettajakorkeakoululla, kuin näyttötutkintoihin liittyvää. Hallinnollisissa tehtävissä toimivat lisäksi koulutussuunnittelija Outi Parikka ja koulutusassistentti Johanna Santala. Täydennyskoulutuksen päällikkönä toimii Esa Inget. Alla kuvassa on tämän hetkinen kokoonpanomme (Esa Inget puuttuu kuvasta).

Tervetuloa mukaan näyttötutkintomestarikoulutuksiimme!

Kirjoittaja: Outi Parikka, koulutussuunnittelija Hamk Aokk

Tutkintotilaisuus-blogi syntyy

Tämä on ensimmäinen merkintä blogiimme. Hyvä on siis valottaa sinulle, hyvä lukija, miksi ja miten tämä blogi syntyi. Blogi pyrkii täyttämään tarvetta lisätä keskustelua näyttötutkintojärjestelmästä sen asiantuntijoiden keskuudessa. Pääsääntöisesti näyttötutkintojärjestelmän asiantuntijoita ovat näyttötutkintomestarit. Blogin tekstien on tarkoitus aktivoida asiantuntijat kohtaamaan järjestelmään liittyvät uudistukset, kehittämisen kohteet, mahdolliset epäonnistumiset ja onnistumiset. Koska näkökulmia eri asioihin on runsaasti yleensä aina, blogissa julkaistaan myös vierailijoiden tekstejä säännöllisesti. Totuus ei siis tule yhdestä päästä!

Blogin on perustanut Hamk Ammatillisella opettajakorkeakoululla työskentelevä lehtori, Anne-Maria Korhonen. Blogi ei ole perustajansa yksinomaisuutta, vaan liittyy kiinteästi Hamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutuksen kautta näyttötutkintomestarikoulutuksiin. Blogin perustaja kouluttaa näyttötutkintomestareita muun työnsä ohella – ja aina verkossa, ainakin osan koulutusohjelmasta. Tähänkin aihepiiriin – näyttötutkintojen toteuttaminen verkossa – on luvassa kirjoituksia tulevaisuudessa.

Mikäli sinua, hyvä lukija, askarruttaa jokin aihe näyttötutkintoihin liittyen tai haluaisit lukea siitä, toivon sinun lähettävän viestisi meille. Muutkin; blogiin voitte kommentoida ja keskustella kirjoituksien aihepiireistä mieluusti. Siten rakennamme yhdessä uutta tietoa ja teemme tutkintotilaisuuksista onnistuneempia.

Miksi blogin nimi on Tutkintotilaisuudessa? Näyttötutkintojärjestelmän tärkein yksittäinen asiakas on tutkinnon suorittaja ja hänelle tärkein tapahtuma tutkinnon suorittamisessa lienee tutkintotilaisuus. Oletko samaa mieltä?

Tervetuloa mukaan!

Anne-Maria Korhonen
Hamk ammatillinen opettajakorkeakoulu